Trials of Mana

Analysoinut Appwesome

Kun kuulin ensimmäistä kertaa Trials of Mana -pelistä, olin hieman skeptinen. Onhan se klassikko, mutta voiko uusioversio todella tuoda jotain uutta pöytään? Noh, asensin pelin puhelimeeni ja hyppäsin seikkailuun, ja voin kertoa, että olin positiivisesti yllättynyt.

Mihin mobiiliversio sopii parhaiten

Minulle tämä toimii ennen kaikkea pitkänä yksinpeliseikkailuna, johon voin palata silloin, kun haluan keskittyä maailmaan ja taisteluihin enkä vain täyttää muutamaa joutoaikaa. Roolipelin rytmi rakentuu tutkimisesta, tarinan seuraamisesta ja hahmojen kehittämisestä. Siksi se sopii paremmin rauhalliseen pelisessioon kuin tilanteeseen, jossa puhelinta vilkaistaan jatkuvasti muiden tehtävien välissä.

Arjessa hyvä hetki pelaamiseen voi olla vaikkapa kotimatkan odottelu tai rauhallinen ilta kotona, kun tiedän voivani keskittyä näyttöön. Jos ympärillä on hälyä tai minun täytyy keskeyttää vähän väliä, taistelun kulku ja tarinan yksityiskohdat eivät pääse samalla tavalla oikeuksiinsa. Peliä ei kannata valita pelkästään siksi, että se on puhelimessa: sen viehätys syntyy siitä, että sille antaa aikaa.

Kuuden hahmon taustat tekevät valinnoista kiinnostavia, mutta en odottaisi jokaisen pelijakson tuntuvan täysin erilaiselta vain siksi, että kokoonpanoa voi vaihtaa. Hahmovalinta vaikuttaa siihen, kenen näkökulmasta matkaa seuraan ja millaisia kykyjä kehityksessä painotan. Jos nautin roolipeleissä siitä, että tutustun joukkoon ja vertailen heidän vahvuuksiaan, tämä on minulle selvä vetonaula. Jos taas haluan yhden tiiviin, nopeasti etenevän päähenkilötarinan, hahmojen laaja joukko voi tuntua ylimääräiseltä perehtymiseltä.

Taustalla on SQUARE ENIX Co.,Ltd., ja peli kuuluu maksullisiin roolipeleihin. Hinta on 9,99 euroa, joten itse miettisin ennen ostoa, haluanko nimenomaan pitkän seikkailun puhelimelle. Tämä ei ole kevyt, maksuton kokeilu, vaan valinta pelaajalle, joka arvostaa tarinaa, hahmokehitystä ja reaaliaikaista toimintaa. Kaupassa näkyy 4,2 keskiarvo 1,5 tuhannesta arviosta, mikä antaa jonkinlaista osviittaa muiden pelaajien vastaanotosta mutta ei korvaa oman pelityylin arviointia.

Taianomainen maailma

Aivan aluksi täytyy mainita pelin visuaalinen ilme. Trials of Mana on todellinen värien ilotulitus. Grafiikat ovat upeita, ja pelimaailma herää eloon tavalla, joka saa sinut haluamaan tutkia jokaista nurkkaa. Jos olet koskaan kaivannut peliä, joka vie sinut täysin toiseen maailmaan, tämä on se.

Pelin tarina

Pelin juoni seuraa kuuden hahmon matkaa, joista jokaisella on oma ainutlaatuinen taustatarinansa. Tämä luo mielenkiintoisen dynamiikan, kun voit valita hahmoja ja kokea eri näkökulmia. Tarina itsessään on täynnä taikuutta, ystävyyttä ja tietenkin vaarallisia vihollisia. Juuri kun ajattelit, ettei se voisi muuttua kiinnostavammaksi, se tekee juuri niin.

Valitsisin aloitushahmot sen mukaan, millaista tarinaa haluan seurata, en vain sen perusteella, mikä kokoonpano vaikuttaa ensi silmäyksellä vahvimmalta. Hahmovalinta sitoo minut tiettyyn näkökulmaan, joten se vaikuttaa kokemukseen myös silloin, kun taisteluissa keskityn kykyihin. Käytännöllinen tapa on pysähtyä välillä miettimään, kenen kehitykseen haluan panostaa ja millaiset roolit täydentävät toisiaan. Näin hahmojen valitseminen ei jää irralliseksi aloitusruudun päätökseksi.

Tarinaa seuraavalle tärkeä kysymys on, kannattaako pelata kiireessä. Oma vastaukseni on ei: jos ohitan dialogia tai pelaan vain hajanaisina minuutteina, menetän osan syystä, miksi eri hahmojen matkat tuntuvat kiinnostavilta. Toisaalta jokaisen taustaan ei tarvitse suhtautua kuin muistiinpanoja vaativaan tehtävään. Riittää, että annan kohtauksille tilaa ja palaan peliin silloin, kun minulla on mahdollisuus keskittyä.

Pelattavuus ja ohjaus

Pelin ohjaus on melko intuitiivinen, ja kosketusnäytöllä pelaaminen toimii yllättävän hyvin. Taistelusysteemi on reaaliaikainen, mikä tekee siitä dynaamisen ja jännittävän. Saatat huomata itsesi uppoutuvan taisteluun niin, että unohdat lähes kaiken ympärilläsi. Lisäksi hahmojen kehitys ja kykyjen parantaminen tuovat lisäsyvyyttä pelattavuuteen.

Kosketusohjauksessa tottuminen on silti osa alkua. Reaaliaikainen taistelu vaatii, että seuraan sekä tilannetta että omia toimiani, joten pieni näyttö ja sormien peittämä alue voivat häiritä, jos yritän tehdä kaiken nopeasti. Minulle auttaa se, että en hosu heti uusien vastustajien kimppuun, vaan käytän hetken rytmin hahmottamiseen. Kun opin, milloin kannattaa liikkua ja milloin keskittyä hyökkäämiseen, ohjaus tuntuu luontevammalta kuin ensimmäisillä kerroilla.

Hahmojen kehityksessä järkevin rutiini on tarkistaa kyvyt ja parannukset säännöllisesti, ei vasta silloin, kun taistelu alkaa tökkiä. Näin huomaan, mihin olen panostanut ja pystyn sovittamaan kehityksen omaan pelitapaani. Jos pidän yhdestä hahmosta erityisesti, houkutus käyttää kaikkia resursseja vain häneen on ymmärrettävä, mutta ryhmän muiden jäsenten osaaminenkin vaikuttaa siihen, miten taistelut sujuvat. En tarvitse monimutkaista suunnitelmaa; riittää, että pysähdyn välillä vertaamaan vaihtoehtoja enkä paina valintoja läpi automaattisesti.

Vertaan peliä mielessäni usein kevyempiin mobiiliroolipeleihin, joissa pelisessio koostuu lyhyistä kierroksista ja eteneminen tuntuu valmiiksi pilkotulta. Tässä keskeinen ilo on enemmän käsillä tekemisessä: liikun maailmassa, osallistun reaaliaikaisiin taisteluihin ja seuraan hahmojen matkaa. Se on hyvä vaihtokauppa, jos kaipaan aktiivisempaa otetta. Jos taas haluan pelata yhdellä kädellä, ilman tarkkaavaisuutta tai vain muutaman sekunnin kerrallaan, tavallisempi vuoropohjainen mobiilipeli sopii todennäköisesti paremmin.

Musiikki tuo lisäarvoa

Musiikki ansaitsee erityismaininnan. Pelin soundtrack on yksinkertaisesti upea. Se tukee täydellisesti pelin tunnelmaa ja tekee kokemuksesta vieläkin mukaansatempaavamman. Musiikki vaihtelee herkästä melodiasta eeppisiin taisteluteemoihin, jotka saavat sinut sydämesi lyömään nopeammin.

Äänimaailma on yksi syy siihen, miksi valitsen tälle pelille mieluummin rauhallisen hetken kuin kiireisen välipalan. Kun kuuntelen musiikkia, tunnelman vaihtelu tuntuu osalta seikkailua eikä vain taustalta. Käytännössä kuulokkeet voivat auttaa keskittymään, jos ympäristö on levoton, mutta en pitäisi niitä välttämättömänä ehtona pelaamiselle. Jos pelaan äänet pois, menetän tunnelmasta jotakin, vaikka itse eteneminen ei tietenkään riipu siitä, että kuuntelen jokaista säveltä.

Pitkissä peleissä minulle on tärkeää myös se, että voin palata samaan maailmaan useina eri päivinä ilman tarvetta opetella koko pelitapaa uudestaan. Tässä tuttu tekemisen perusrytmi — tutkiminen, taistelut ja hahmojen kehittäminen — auttaa jatkamaan siitä, mihin jäin. Silti tarinavetoisessa pelissä kannattaa muistella edes lyhyesti, mitä olin tekemässä ennen keskeytystä. Se tekee lyhyestäkin paluukerrasta mielekkäämmän kuin satunnainen taistelu ilman selvää tavoitetta.

Asetukset ja pelin rytmittäminen

Yksi asia, mitä arvostin suuresti, oli mahdollisuus mukauttaa pelin vaikeustasoa. Tämä tekee siitä ihanteellisen valinnan sekä uusille että kokeneille pelaajille. Jos haluat vain nauttia tarinasta ilman suurta haastetta, se on mahdollista. Toisaalta, jos kaipaat kunnon haastetta, sekin onnistuu.

Vaikeustason valinta kannattaa tehdä oman tavoitteen, ei oletetun taitotason perusteella. Jos haluan seurata tarinaa ja nähdä maailmaa, matalampi haaste voi pitää etenemisen sujuvana. Jos taas taistelun opettelu ja onnistunut kehitys ovat tärkeä osa nautintoa, tiukempi vaihtoehto voi tehdä kohtaamisista palkitsevampia. En lähtisi valitsemaan haastetta siksi, että se kuulostaa vaikuttavalta; parempi on valita taso, jolla peli houkuttelee palaamaan.

Kun huomaan jumittuvani, ensimmäinen reaktioni ei olisi yrittää samaa taistelua yhä uudelleen samalla tavalla. Tarkistaisin ensin, ovatko hahmojen kyvyt ja kehitys järkevässä kunnossa, ja miettisin sitten, voisiko vaikeustason muuttaminen palauttaa seikkailun sopivaan rytmiin. Tämä on hyödyllinen tapa etenkin silloin, kun haluan edetä tarinassa mutta en halua, että yksi hankala kohta vie koko pelihalun. Haasteen säätäminen ei tee kokemuksesta vääränlaista; se antaa minulle mahdollisuuden päättää, mikä pelissä tuntuu juuri sillä hetkellä tärkeimmältä.

Myös pelisessioiden pituutta kannattaa sovittaa sisältöön. Tarinakohtaus tai uuden alueen tutkiminen palkitsee siitä, että voin keskittyä hetken, kun taas lyhyempi hetki sopii paremmin tuttujen rutiinien jatkamiseen. En voi luvata, että jokainen kohta on samanmittainen tai että peli sopii tiettyyn minuuttimäärään, mutta oma käytännön ohjeeni on yksinkertainen: aloitan uuden tarinajakson silloin, kun minulla ei ole tarvetta keskeyttää heti. Näin kosketusohjauksen ja taistelujen aktiivisuus eivät tunnu ylimääräiseltä rasitteelta.

Kenelle seikkailu kannattaa

Suosittelisin tätä erityisesti pelaajalle, joka haluaa mobiililaitteelle kokonaisen roolipeliseikkailun eikä pelkkää nopeaa ajanvietettä. Värikäs maailma, hahmojen taustat, reaaliaikainen toiminta ja musiikki muodostavat yhdessä kokemuksen, johon voi uppoutua. Myös klassikoista kiinnostunut voi löytää tästä hyvän syyn tutustua Mana-maailmaan, vaikka aiempi tuntemus ei ole välttämätön lähtökohta.

Ohittaisin sen, jos etsin ensisijaisesti ilmaista kokeilua, hyvin lyhyitä pelisessioita tai sellaista taistelua, jossa voin jättää ohjauksen lähes kokonaan pelin hoidettavaksi. Maksullinen ostos kannattaa tehdä harkiten, etenkin jos en yleensä vie pitkiä mobiilipelejä loppuun. PEGI 12 -ikäraja on hyvä huomioida, jos peliä valitaan nuoremmalle pelaajalle; ikämerkintä on käytännöllinen lähtökohta, ei korvike aikuisen omalle arviolle siitä, sopiiko se kyseiselle pelaajalle.

Pelin versio on 1.0.4, ja Android-laitteelta vaaditaan vähintään käyttöjärjestelmä 8.0. Tarkistan tämän ennen ostamista, jos laite on vanhempi, sillä yhteensopivuus ratkaisee, pääsenkö ylipäätään aloittamaan. Peliä on asennettu yli 10 000 kertaa, ja siitä on kirjoitettu 853 arvostelua. Nämä luvut kertovat, että kyseessä on tunnettu mobiilijulkaisu omassa mittakaavassaan, mutta tärkeämpi kysymys minulle on silti, sopiiko sen aktiivinen roolipelityyli omaan arkeen.

Roolipelien vaihtoehtoihin verrattuna Trials of Mana asettuu toiminnan ja perinteisemmän hahmovetoisen seikkailun väliin. Vuoropohjainen vaihtoehto on usein parempi, jos haluan suunnitella jokaista siirtoa rauhassa. Kevyt keräily- tai automaattitaistelupeli voi puolestaan sopia, jos haluan edetä lähes ilman keskittymistä. Tässä joudun itse osallistumaan taisteluihin, mutta saan vastineeksi elävämmän tuntuman tekemiseen ja mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten lähestyn kohtaamisia. Valinta riippuu siis siitä, haenko helppoa täytettä vai maailmaa, johon todella uppoudun.

Yhteenveto

Lopuksi täytyy sanoa, että Trials of Mana onnistuu tuomaan nostalgiaa ja uutta elämää klassiseen tarinaan. Se on peli, joka vie mukanaan ja tarjoaa tuntikausia viihdettä. Jos etsit peliä, joka yhdistää kauniit grafiikat, kiehtovan tarinan ja jännittävän pelattavuuden, tämä on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Joten mitä vielä odotat? Sukella tähän taianomaiseen maailmaan ja koe se itse!